Tanssiminen oli vähällä viedä taas mennessään. Pääsin pitkästä aikaa tanssimaan oikein parin kanssa: olin koetanssilla erään paria etsivän miehen kanssa. Kylläpä oli hauskaa, ja mielestäni meni ihan hyvin. Tämä mies olisi kyllä ollut sekä tanssitaidoiltaan että asenteeltaan just mulle sopiva. Ainut arveluttava asia oli oma ajankäyttöni: voisiko pienten lasten äiti sitoutua näin aikaavievään harrastukseen?
Koetanssin jälkeen mies antoi ymmärtää että hänkin oli tyytyvänen minuun ja olisi ollut valmis aloittamaan tanssimisen kanssani; hänellä oli kuitenkin vielä sovittuna yksi kokeilu. No, tämä viimeinen daami sitten veikin koko potin! Eli ei ole edelleenkään tanssiparia minulla. Mutta eipä tarvitse surra ajankäyttöä, lapset saavat edelleen olla etusijalla. Ja lisäksi se daami, jolle hävisin (ja ilmeisesti niukasti), oli entinen valmentajani! Ihan hyvä suoritus siis.
Mutta silti vähän harmittaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti